Minun kotiseutuni

                       Kosken kartano

Historiaa

 Kosken ruukki perustettiin 1679 historialliseen Perniön pitäjään, kun vuorikollegion asessori Daniel Faxell (aateloituna Cronmarck) sai privilegion kahden masuunin ja neljän kankirautavasaran perustamiseksi Kosken kruununratsutilan maalle. 
Koski oli ensimmäinen suuren Pohjan sodan jälkeen toimintansa aloittanut ruukki Suomessa. 

. 

 Päärakennus on alkuaan ollut keskeissalijakoinen, yksikerroksinen ja satulakattoinen. Päärakennusta on korotettu ja sekä sille että sivurakennuksille on luotu 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria mukaileva ulkoasu säterikattoineen arkkitehti Jarl Eklundin 1920-luvulla suunnittelemassa korjaus- ja muutostyössä. 

Kartanon punamullattu rakennus on vuodelta 1731. Nykyisen asunsa se on saanut 1920- luvulla.

sähkövoimalaitos

Vuodesta 1822 ruukki ja kaivos kuuluivat turkulaiselle John Jakob Julinille. Kuparimalmin kuljetus Orijärven kaivokselta Koskelle helpottui, kun Julin rakennutti 1826 Kiskonjokeen sulun, yhden Suomen ensimmäisistä. 

Kreivi C. Mannerheim perusti 1869 Koskenjoen länsirannalle kimröökitehtaan, jonka toiminta jatkui Albert von Julinin omistuksessa vuoteen 1918. Teollista perinnettä Koskella jatkoivat sen jälkeen 1908-1909 rakennetut sähkövoimalaitos, mylly ja saha. 1800-luvun puolivälistä alkaen Koskesta kehittyi huomattava maanviljelystila. 

Ympäristöä

talli

Karjatalousrakennukset ruukinkartanon alapuolella muodostavat tiiviin ja edustavan kokonaisuuden kaudelta, jolloin ruukki on muuttunut merkittäväksi maatilaksi. Ne on rakennettu slagitiilistä 1870-luvulla lukuunottamatta tallia ja varastoa vuosilta 1919-1922.

Kosken ruukinkartanon kirkko

Ruukkialueen ensimmäinen kirkko rakennettiin pian ruukin perustamisen jälkeen 1680-luvulla. Kirkko korvattiin nykyisellä 1786 vihityllä, alunperin Antskogin ruukille 1760-luvulla rakennetulla kirkolla. Ruukkiseurakunta lakkautettiin 1869.

Kirkko sisäpuolelta

Alttarilaite, jonka keskushahmona on seisova Kristusfiguuri, sekä saarnastuoli kuuluvat barokkiajan veistotaiteen hienoimpiin taideteoksiin maassamme. 

Hiiliuunet

Kosken ruukin tärkeimmät 

tuotantorakennukset 
Kiskonjoen varrella ovat 
pääosin hävinneet.

Kaksi erikoista metallin 

jalostukseen liittyvää 

rakennusta on säilynyt ja 

joen itärannalla 

lähellä siltaa on kaksi 

toisiinsa kiinni 

rakennettua, slagitiilestä 

holvattua hiiliuunia.

kanavasulku

Noin kahden kilometrin 

päässä joen yläjuoksulla on 

John von Julinin 

rakennuttama, 

1826 valmistunut 

kanavasulku. 

vanha rautatie sähkövoimaltoksen lähellä

Lehmät pääsevät talven jälkeen laitumelle lehmän-loikka tapahtumassa

Kosken kartano on jo vuodesta 1967 erikoistunut Hereford-karjaan, ja onkin Suomen vanhin Hereford-tuottaja. 

Kosken kartanon luomulaatuista Hereford- ja lampaanlihaa voi ostaa tilan omasta verkkokaupasta. 

Tilalla on myös maatilamatkailua, esimerkiksi maatilan lihakauppa, kesäkahvila sekä kokoustiloja. Tilalla järjestetään yksityisille ryhmille myös erilaisia retkiä. Kosken kartanoon kuuluu 1400 hehtaaria metsää ja 250 hehtaaria peltoa, jota käytetään sekä laidunmaana että viljanviljelyyn. 

Vanha juna- asemarakennus

Uuden radan päältä

 Tilan metsät on FSC®-sertifioitu. 

Mitä FSC- sertifikointi oikein on?

FSC-sertifioinnissa otetaan huomioon metsien ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. Metsiä hoidetaan, harvennetaan ja uudistetaan menetelmillä, jotka takaavat metsän hyvän kasvun ja taloudellisen tuoton. FSC-sertifioitujen metsien hoidossa tähdätään arvokkaan puutavaran tuottamiseen ottaen huomioon myös metsän muut arvot ja mahdollisuudet. 

Lisää tietoa löytyy FSC- verkkosivuilta

Tie kartanolle on molemminpuolin reunustettu tammi puilla